support@aiforsite.com  +358 10 212 8950  |  sales@aiforsite.com  +358 10 212 8955

Rakennusalalla on huikea tuottavuuden kasvupotentiaali

Rakennusalan toimijat hakevat nyt aktiivisesti keinoja tuottavuuden parantamiseksi, joka on pysynyt matalana vuosikymmeniä. Parantamisen potentiaali on huikea, ja se hyödyttäisi rakentamisen arvoketjun kaikkia osapuolia. Mitä tuottavuushaasteen takana piilee ja mitä sen ratkaiseminen vaatii?
tuottavuuden parantaminen työmaalla

Suomi kansainvälisesti rakennusalan suunnannäyttäjäksi

Rakennusalan kannattavuuden vuoksi tuottavuushaaste on pakko ratkaista. Kun onnistumme siinä, on se meille kaikille alalla toimiville tilaisuus tehdä jotakin aivan uutta. Jotakin sellaista, joka nostaa Suomen kansainvälisesti rakennusalan suunnannäyttäjäksi. Esitän tässä kirjoituksessa muutaman keinon haasteen ratkaisemiseksi.

Tuottavuusloikka hyödyttää kaikkia osapuolia 

Laskelmiemme mukaan jo yhden prosenttiyksikön tuottavuusloikka parantaa rakennushankkeen katetta merkittävästi. Tämä tietysti riippuu hankemuodosta ja laajuudesta. Mitä isompi ja monimutkaisempi hanke, sen suurempi hyöty on saavutettavissa. Tilaajan etu on koko arvoketjun etu, ja tuottavuuden parantaminen hyödyttää kaikkia osapuolia. 

  • Tilaaja hyötyy siitä, että tuottavuuden parantuessa kustannukset alenevat, mutta laatu paranee ja läpimenoajat lyhenevät. 
  • Pääurakoitsija saa vietyä projektit läpi vähintään sovitussa aikataulussa ja budjetissa pienemmällä vaivalla ja paremmalla katteella. 
  • Aliurakoitsijat hyötyvät paremmasta tuottavuudesta, koska ansaitsevat urakkasumman pienemmällä tuntimäärällä ja siirtyvät seuraaviin hankkeisiin nopeammin. 

Mitäs ne keinot sitten olisivat?

Tuottavuus paranee poistamalla rakennushankkeista hukkaa

Kiteytettynä rakennusalan tuottavuusongelmassa on kyse hukasta eli suuresta määrästä tuottamattonta työtä. Käytössä olevia resursseja ei käytetä tehokkaasti. On esitetty arvioita, että jopa 60–70 % rakennushankkeeseen käytetystä ajasta on hukkaa. Työmaalla se on esimerkiksi suotuisien olosuhteiden odottelua, tehtyjen töiden korjaamista, työkalujen etsimistä ja rakennusmateriaalien siirtelyä ympäri työmaata. 

Hyvät vastaavat työnjohtajat ovat erinomaisia ratkaisemaan lennosta hukkaa aiheuttavia tilanteita työmaalla. Samoin hyvät projektisuunnittelijat osaavat ennakoida monia hukan aiheuttajia ja varautua niihin jo suunnitteluvaiheessa. Henkilöriippuvaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole kestäviä. Jos hukka uusiutuu, sitä ei ole todellisuudessa poistettu.

Pelkkä hukan poisto ei riitä 

Mikäli haluamme todella parantaa rakennushankkeiden tuottavuutta, tarvitsemme keinoja hukan juurisyiden poistamiseen – odottelu ei lopu, ellemme poista odottelun syytä. 

  • Ensimmäinen askel on parantaa tuotannon ennakkosuunnittelua ja ottaa jatkuva hukan seuranta osaksi työmaan arkea.  
  • Toinen askel on tehdä hukkaa aiheuttavat poikkeamat näkyviksi ja puuttua aktiivisesti epäkohtiin.
  • Koko alan tuottavuus paranee, kun samaa prosessia noudatetaan rakennushankkeesta toiseen.

Uudet sopimusmallit, tahtituotanto ja reaaliaikainen tilannekuva edistävät tuottavuuden parantamista

Tuottavuutta on pyritty parantamaan hiomalla projektijohtamista ja pilotoimalla erilaisia teknologioita, mutta oma näkemykseni on, ettei näillä ole saavutettu kestäviä parannuksia. Ongelmana on, että Suomessa rakennusalan sopimusmallit ja toimintatavat ovat säilyneet pitkälti muuttumattomina 1990-luvulta saakka. Tuottavuuden parantumisesta syntyvää arvoa tulee jakaa kaikille projektiosapuolille ja toimivaa prosessia pitää pystyä skaalaamaan.

Avain ongelman ratkaisemiseen on, että siihen osallistuvat arvoketjun kaikki tasot – tilaajista projektinjohto- ja rakennuttamiskonsultteihin ja suunnittelijoihin sekä pääurakoitsijoista aliurakoitsijoihin aina materiaalitoimittajiin saakka. Meidän on saatava kaikki osapuolet saman pöydän ääreen ja sitoutumaan yhdessä tuottavuuden parantamiseen. 

Uudet sopimusmallit

Rakennusprojektien perinteiset sopimusmallit eivät kannusta tuottavuuden parantamiseen, ja siksi ne toimivat hidasteena, tai jopa esteenä, kehitykselle. Meidän pitää siirtyä rohkeammin allianssi– ja IPT-malleilla toteutettaviin rakennushankkeisiin, sillä yhteisvastuu kannustaa panostamaan tuottavuuteen ja palkitsee onnistumisista. 

Tahtituotanto laajempaan käyttöön

Rakennusalan dilemma on se, että johdon visiot ja työmaiden todellisuus eivät kohtaa. Vastaavien mestarien ammattitaitoa mitataan heidän kyvystään pysyä aikataulussa ja budjetissa, mutta rakennusalan perinteisessä toimintamallissa sillä tarkoitetaan heidän kykyään ratkoa ongelmatilanteita lennosta. Jotta vastaavat mestarit voisivat keskittyä tulipalojen sammuttamisen sijaan tuottavuuden parantamiseen, on meidän omaksuttava laajemmin tahtituotannon kaltaisia toimintatapoja, jotka edistävät suunnitelmallisempaa rakentamista. 

Teknologian hyödyntäminen

Viime kädessä tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen tarvitaan teknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaan tuotannonohjausmallin skaalautumisen kaikille työmaille. Jotta tahtituotantoa voidaan toteuttaa käytännössä, tarvitsee työmaajohto reaaliaikaisen tilannekuvan siitä, mitä työmaalla tapahtuu. Siinä auttaa teknologia, mutta sekään ei paranna tuottavuutta yksinään vaan tarvitaan sekä asennemuutosta että sopimus- ja toimintamallien päivitystä.

On aika siirtyä sanoista tekoihin

Hyvä uutinen on, että yksittäisten rakennushankkeiden ja koko rakennusalan tuottavuuden parantamiseen on keinot jo olemassa ja ne voidaan ottaa käyttöön heti.

Nyt on tekojen aika. Tehkäämme yhdessä rakennusalan tuottavuusosaamisesta suomalainen vientituote!

Kirjoittaja:

Kari Hirvijärvi on Aiforsite Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, jonka visiona on rakennusalan digitalisaation edistäminen ja tuottavuusongelman ratkaiseminen.

Lue seuraavaksi:

Jaa sosiaalisessa mediassa.
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin